Tiedätkö, mikä on keskimääräinen vedenkulutus?

Vastuullinen vedenkäyttö säästää sekä rahaa että luontoa. Moni taloyhtiön asukas pohtii, mikä on oikeasti normaalia vedenkulutusta. Vesilaskun loppusumman muodostumista on helpompi hahmottaa, kun taloyhtiö seuraa vedenkulutusta.

Tässä artikkelissa käsittelemme vedenkulutuksen keskiarvoja, avaamme vesimittarilainsäädäntöä ja tarjoamme konkreettisia vastauksia siihen, miten voit vaikuttaa omaan vesilaskuusi.

Mikä on keskimääräinen vedenkulutus per henkilö?

Suomessa yksi ihminen kuluttaa vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Tämä luku on peräisin Motivan kerrostaloasujille suunnatusta kyselystä, johon osallistui noin 900 henkilöä.

Alta löydät arvion siitä, miten tämä kulutus jakautuu eri aikajaksoille. Tämä taulukko auttaa hahmottamaan, mikä on normaali vedenkulutus ja auttaa arvioimaan, onko oma vesilaskusi linjassa yleisen tason kanssa.

Huom: Normaalin vesilaskun suuruus riippuu suoraan siitä, onko laskutus kiinteä kuukausimaksu vai huoneistokohtaiseen kulutukseen perustuva laskutus.

Mitä kuutio vettä tarkoittaa?

Vesilaskussa kulutus ilmoitetaan yleensä kuutiometreinä (m³). Kun puhutaan yhdestä kuutiometristä, tarkoitetaan tasan tuhat litraa vettä. 

Esimerkiksi jos kulutuksesi on viisi kuutiota kuukaudessa, olet käyttänyt viisi tuhatta litraa vettä. Tämän tiedon avulla voit verrata omaa kulutustasi yllä olevaan taulukkoon ja arvioida, onko vedenkulutuksesi ”normaalia” suhteessa muihin asukkaisiin.

Paljonko astianpesukone kuluttaa vettä?

Kodinkoneiden energiatehokkuus vaikuttaa merkittävästi talouden vesikuormaan. Paljonko astianpesukone kuluttaa vettä? Nykyaikainen astianpesukone kuluttaa pesukerralla tyypillisesti vain 9–12 litraa vettä, kun taas vanhemmat mallit voivat kuluttaa jopa 20–30 litraa. Käsin tiskaaminen juoksevan veden alla onkin usein huomattavasti epätaloudellisempaa.

Vesikalusteiden huolto ja piilovuotojen tunnistaminen

Vedenkulutuksen hallinnassa tekninen kunnossapito on usein aliarvioitu tekijä. Vaikka elintavat olisivat säästäväisiä, tekninen vika kodin vesikalusteissa voi johtaa siihen, että vettä kuluu huomaamatta suuria määriä, mikä näkyy suoraan korkeampana vesilaskuna.

• Vuotava WC-istuin: Vuotava WC-istuin on yksi yleisimmistä ja kalleimmista ”näkymättömistä” vedenkuluttajista. Pienikin jatkuva lorina pöntössä voi valuttaa hukkaan kymmeniä tai jopa satoja litroja vettä vuorokaudessa. Jos epäilet vuotoa, voit testata sen asettamalla pienen palan vessapaperia takaseinälle: jos paperi kastuu ilman huuhtelua, vuoto on todellinen.
• Vuotava hana: Tippuva hana saattaa tuntua pieneltä haitalta, mutta pitkällä aikavälillä se kasvattaa vesilaskua merkittävästi. Tiivisteiden vaihtaminen on usein nopea ja edullinen toimenpide, joka maksaa itsensä takaisin nopeasti säästyneenä vedenkulutuksena.

Suosittelemme, että tarkistat säännöllisesti vesikalusteiden kunnon. Jos huomaat vian, tee vikailmoitus isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle välittömästi. Ennakoiva huolto on halvin tapa pitää vesilasku hallinnassa. 

Kylmän veden kulutus vs. lämpimän veden kulutus

Vedenkulutuksen hallinta kerrostalossa ei ulotu pelkästään litrojen lukumäärään, vaan myös veden lämpötila merkitsee. Lämpimän veden osuus on tyypillisesti noin 35–40 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Lämpimän veden kulutuksen hallinta on avainasemassa, sillä kylmän ja lämpimän veden käyttötarkoitus ja kustannusrakenne eroavat toisistaan merkittävästi.

Lämpimän veden hinta kerrostalossa

Lämpimän veden tuottaminen on tyypillisesti noin kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmän veden, sillä asukas maksaa vedestä ja sen lämmittämiseen käytetystä energiasta. Vuonna 2026 lämpimän veden hinta kerrostalossa heijastelee suoraan kaukolämmön ja sähkön hintatasoa.

Lämpimän veden tuotanto on suoraan kytköksissä energiantuotannon hintoihin. Jos taloyhtiön putkistot tai lämmitysjärjestelmä ovat vanhoja ja huonosti eristettyjä, energiaa kuluu hukkaan jo ennen kuin vesi ehtii hanaasi, mikä tekee jokaisesta suihkusta kalliimman.

Kannustavana tekijänä on se, että taloyhtiöissä on entistä yleisempää laskuttaa lämmin ja kylmä vesi erikseen. Tämä antaa asukkaille suoran taloudellisen kannusteen tarkkailla nimenomaan lämpimän veden käyttöä, sillä säästöt näkyvät suoraan tasauslaskussa.

Miten vesimaksun perusteet ja laskutus toimivat taloyhtiöissä?

Taloyhtiöissä vesimaksun perintään on perinteisesti käytetty kahta eri mallia, joiden oikeudenmukaisuus ja kannustimet eroavat merkittävästi toisistaan.

• Henkilöluvun mukainen vesimaksu (kiinteä maksu): Tässä mallissa asukas maksaa kiinteää vesimaksua, joka perustuu huoneistossa asuvien henkilöiden määrään. Mallin etuna on helppous ja ennakoitavuus, mutta se on usein epäoikeudenmukainen: vähän vettä kuluttava asukas maksaa saman hinnan kuin paljon kuluttava naapurinsa. Tämä järjestelmä ei kannusta asukkaita säästämään vettä.
• Kulutusperusteinen laskutus (huoneistokohtainen mittaus): Moderni ja suositeltava tapa on laskuttaa vesi huoneistokohtaisen mittauksen mukaan. Tässä mallissa jokainen asukas maksaa vain siitä määrästä, jonka hän itse kuluttaa. Kulutusperusteisuus on paitsi oikeudenmukaisempaa, se toimii myös tehokkaana ohjauskeinona: ihmiset kuluttavat tyypillisesti vähemmän vettä, kun omilla valinnoilla (kuten suihkuajan pituudella tai astianpesukoneen käytöllä) on suora vaikutus lompakkoon.

Siirtyminen henkilöluvun mukaisesta laskutuksesta kulutusperusteiseen on ollut viime vuosina yleinen suuntaus taloyhtiöissä, sillä se vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia asumisen oikeudenmukaisesta hinnoittelusta. 

Miten vesimittarilaki ja säädökset ohjaavat kulutusta?

Huoneistokohtainen vedenmittaus ei ole vain vapaaehtoinen valinta, vaan se perustuu pitkälti lainsäädäntöön.

• 2011–2013: Maankäyttö- ja rakennuslain muutosten myötä uudisrakennuksiin tuli pakolliseksi asentaa huoneistokohtaiset vesimittarit.
• 2020: Energiatehokkuusdirektiivin myötä asetettiin vaatimukset etäluettavuudelle. Tavoitteena on, että asukas saa tarkkaa tietoa omasta kulutuksestaan.
• 2027: EU:n tavoitteena on, että kaikkien vesimittareiden tulisi olla etäluettavia, mikä poistaa tarpeen manuaaliselle lukemiselle ja tasauslaskujen epätarkkuudelle.

Tämä huoneistokohtainen vedenmittaus on oikeudenmukainen tapa jakaa kustannukset, sillä jokainen maksaa vain siitä, mitä kuluttaa.Vesilasku: Miten tasauslasku ja ennakkomaksu toimivat?

Kun taloyhtiössä käytetään huoneistokohtaista mittausta, asukas maksaa yleensä vesiennakkoa osana vastiketta.

• Ennakkomaksu: Arvioitu kuukausierä, joka perustuu oletettuun kulutukseen.
• Tasauslasku: Kerran vuodessa (tai useammin) tehtävä tarkistus, jossa verrataan maksettuja ennakoita todelliseen kulutukseen. Jos olet kuluttanut vähemmän, saat palautusta; jos enemmän, joudut maksamaan erotuksen.

Jos vesimittarit ovat etäluettavia, tasauslaskut ovat huomattavasti tarkempia ja yllätykset jäävät vähäisemmiksi.

Miten yhtiövastike ja vedenkulutus liittyvät toisiinsa?

Yhtiövastike kattaa taloyhtiön juoksevat kulut. Nykyään on yhä yleisempää, että vesimaksu irrotetaan hoitovastikkeesta ja laskutetaan erikseen oman kulutuksen mukaan. Tämä on oikeudenmukaista: se, joka kuluttaa paljon vettä, maksaa enemmän, ja säästäväinen asukas hyötyy matalammista kuluista.

Jos epäilet kulutuksesi olevan poikkeuksellisen korkea, tarkista ensin vedenmittausjärjestelmät. Joskus syy löytyy teknisestä viasta, kuten vuotavasta WC-istuimesta, joka voi ”näkymättömästi” nostaa kulutusta merkittävästi.

---

Haluatko lukea lisää keinoja veden säästämiseen? Katso myös vinkkimme veden säästämiseen, joiden avulla pidät vesilaskun kurissa.

Tutustu huoneistokohtaisiin vedenmittausjärjestelmiin täältä.

« Palaa takaisin